Fedde gollidal hakkunde Siin e Afrik (FOCAC) hino yuɓɓinee Pekin gila 4 haa 6 siilto 2024. Ɗum woni saa’i tentuɗo wonande jokkondiral Siin e Afrik. Nguu ɗoo mbatu non, renndinoowu fotude 50 hooreejo leydi Afrik, woni kewu dipolomasii ɓurɗo mawnude mo Siin yuɓɓini e nder ɗii duuɓi sakkitiiɗi ɗoo.
Ɗum hino fawii e tiiɗinde jokkondiral faggudu e dawro hakkunde diiwanuuji ɗii ɗiɗi. Tawa hino jaaboo caɗeele fewndiiɗe, ko wa’i wano ñamaale, ƴellitaare duumotoonde e mbayliigu uykeendi.
Alhaali e ngoƴa mbatu ngun
Gila nde sincaa e hitaande 2000, FOCAC wonii tuugnorgal dipolomasii Siin e nder Afrik. Nguu ɗoo mbatu jeenayaɓu (9ɓu) hino yuɓɓinee e nder yonta ka leyɗeele Afrik yiɗi yaññude ƴalɗi gollidiiɓe mum to baŋŋe faggudu e heɓugol ahdiiji laaɓuɗi ummoraade e Siin ko fayti e ƴellitaare duumotoonde e njuɓɓudi ñamaale.
Ardiiɓe Afrik hino tamƴiinii kadi wonde nguu ɗoo mbatu addanayɓe jokkondirde e nanondiral, ɓurngal moƴƴude ko yowitii e oogugol maa ƴellintingol ngaluuji leydi ɗin.
Haa tenti non e minereejji ɓureteeɗi huutoreede, ko wayi wano litiyom e kobalt, haanuɗi huutoreede fii karallaagal kesal.
Tiitooɗe mawɗe batu nguu
Joɗnde hikkaare nden hino waɗi tiitooɗe heewuɗe, tentuɗe :
• Moƴƴingol gollirɗe ko fayti e demal : jeewte ɗen yowitoto e noone no Siin waawirta wallitagol leyɗeele Afrik e ƴellitagol gollirɗe maɓɓe ka baŋŋe mbaylaandi demal. Huunde hittunde wonande kisal nguuree e sincugol golle.
• Gollidal e baŋŋe kisal : Kisal ko ngoƴa mawka wonande leyɗe Afrik heewuɗe. Ɗum waɗi, ko maa batu ngun yeewta, taskoo laawi fii tiiɗingol gollidal e baŋŋe kisal hakkunde Siin e ngendiiji Afrik.
• Wayliingu uykeendi : Siin, tergal mawngal e baŋŋe karallaagal kesal uykeendi, tentinay eɓɓooje mum uyki kesi. Tenti non e eɓɓooje ko wa’i wano porogaraam "Afrik Solar Belt", tawi faandaare mum ko okkugol 50 000 galle Afrik uyki naange.
Tawtoral e yaakaare
Mbatu ngun hino renndini nultondiraaɓe leyɗeele 53 Afrik, tawi yeewtere hakkunde leyɗeele ɗee hino jogori yuɓɓineede hakkunde hooreejo leydi Siin on Si-Jinping e hooreeɓe leyɗeele heewuɗe.
Yaakaare nden hino mawni, haa tenti non e ko fayti e darnde Siin fii waɗugol jawdi mum e nder eɓɓooje mahngo njuɓɓuli. Kañun e moƴƴingol jokkondiral moƴƴal leyɗe Afrik e nder luumooji mum. Newina naatugol marsandiisiiji Afrik e nder luumooji Siin.
Ardiiɓe leyɗe Afrik hino tamƴinii wonde, ko maa Siin ɗoofto fodoore mum yawtunde, tenti non e fodoore mum yowitiinde e naadugol 300 miliyaar dolaar marsandiis Afrik ɗoo e hitaande 2024.
Caɗeele hanaaɗe fooleede
Hay si tawii fartaŋŋeeji sifiɗaaɗi ɗin ɗoo no heewi, mbatu ngun hino jogii caɗeele kadi :
• Njuɓɓudi ñamaale : leyɗeele Afrik heewuɗe no jogii ñamaale feƴƴituɗe, ɓeyduɗe semmbude fewndo ñawu COVID-19. Ardiiɓe Afrik ɓen yewtay fii ko yaadi e ƴewtagol ɗen ñamaale e sarɗiiji ñamaale arayɗe.
• Tiiɗallaaji geɗe dawro : ɓeydagol lurral hakkunde Siin e leyɗeele hirnaange goo, haa tenti non Amerik e Erop, hino saɗtina ngonka dipolomaasi. Leyɗeele Afrik ɗen hino foti huutoragol ɗum ɗoo e ñeeñal, rewra ngal foolondiral fii ɓeydugol nafooje mum.
• Ɗaɓɓere laaɓal e nuunɗal : Sukaaɓe Afrik ɓen hanndeeɓe ɓee, hino ɗaɓɓi ɓeydagol laaɓal e nuunɗal jokkondiral hakkunde laamuuji maɓɓe e leyɗeele goɗɗe. Ɗum no waawi battinde e jeewte mbatu nguu e nanondire waɗayɗe hen.
Ka Rawnagol
Nguu mbatu Siin - Afrik 2024, hino jogii fartaŋŋe tentuɗo wonande baŋŋeeji ɗii ɗiɗi noon, fii yurnitagol jokkondiral maɓɓe.
No Siin yiɗiri tiiɗinde doole mum e nder Afrik nii, leyɗeele Afrik ɗen no jogii fartaŋŋe mawɗo waɗugol daaɗe maɓɓe nanee e haaldidugol ko ƴoƴi (ardina yeeso haajuuji maɓɓe addanayɗi ɓe ɓamtaare).
Njaltuɗi nguu ɗoo mbatu no waawi jogaade batte duumiiɗe e jokkondiral hakkunde Siin e Afrik e ƴellitaare faggudu duunde nden.
Immoraade e pellite laaɓuɗe e yiɗugol gollidal, nguu ɗoo mbatu no waawi wonde mbayliigu no Siin e Afrik woniri gollidude fii mahugol ko ɓuri moƴƴude e duumaade.
En ɓooyii non nanude tummbondire Afrik - Faransi, Afrik - Turkiye ekn. Njaltudi mbatu ngun e nder duuɓi arayɗi ɗin waaway en anndinde, si mbayliigu waɗii maa si ko ko woowi kon.
Fulɓe non wi'i:
"suttude e sattude, ko accugol ko sutti ɓuri sattande suttuɗo"
Kuɗol: Seydi Bari
Comments