Ko hommbo woni Sonna Raamatullaahi Telikoo ?

Natal hakkille tafaaɗe

Heewuɓe e jannaaɓe gannde wallifaaku fewndiiɗe no yeetaa wonndema wallifaaku ko hertinanaaɗum porto en. Wata mo woo feluɓe, ko jogiiɓe ko'e porto tenkiiɗe e hoore balbe ɓaleeje. Wonannde humpaaɗo, wallitaaku Fuuta no tawaa e binndi manaaɗi e nder winndere nden. Ɗun non ado Fuuta-Jaloo huuwondirde e porto. Si tawiino ko yo en limtu, en yejjitataa wano Cerno Saadu mo Dalen, Cermo Sammba Mombeyaa, Cerno Aliiwu Ɓuuɓa Ndiyam, Cerno Muhammadu Luda Dalabaa, Sonna Raamatullaahi Telikoo mo wonuɗen annɗintinde fii mun e nder ndee winndannde.

Hitaande jibineede Sonna Raamatullaahi anndaaka haa ɗoo, kono ngurndan maɓɓe no fewnɗondiri e laamu Almaami Umaru. Hay si tawii hinaa ɓe fewrooɓe Cerno Sammba Mombeyaa, hiɓe jeyaa e jeere hikkiinde ɗon nden. Sabu farbaajo ganndo taariika, maakanii lan wonnde Cerno Sammba Mombeyaa fattanike ɓe e saa'i fee Almaami Fuuta on sabu ko ɓe fuɗɗii yuɓɓude gimɗi fewndo cukaaku maɓɓe ko mettunoo fii faamugol e jaɓugol fewndo on saa’i.

Sonna Raamatullaahi, ko e hoɗo wi'eteengo Telikoo diiwal Timmbo, ɓe dañaa (Km 4 woni hakkunde Telikoo e saare Maamun nden). Ɓe janngi ɗon Alqur'aana e juuɗe baaba'en maɓɓe haa ɓe anndi juulirɗi. Ontuma baaba'en maɓɓe naɓi ɓe ka wuro fii no ɓe wallitora maama soro maɓɓe gere na'i ɗin. Sonna Raamatullaahi tawi ka wuro maama mun, duɗal mawngal e almuuɓe heewuɓe. Ɓe toppitii ɗon, kiikiiɗeere kala ɓe tooloo sera almuuɓe maama soro maɓɓe ɓen, ɓe teɓa seeɗa. Ko nii seeɗa seeɗa ɓe ƴellitori e ganndal, ɓe wowti kadi taweede e kurunwol almuɓɓe e taaliibaaɓe duhiiɓe. Neeɓaali, ɓe watti hunnjaade gimɗi Cernooɓe mawɓe haa kamɓe tigi ɓe watti yuɓɓude.

Ɓay wonii ɓe resaama, kamɓe e ngennda maɓɓe ɓe hoɗi e wuro fee Telikoo. Si na'i ɗin oorii, ɗoo yo ɗi ñaaƴo, ɓe toolo, ɓe yuɓɓa gimɗi maɓɓe. Ko nii ɓe gerdi haa ɓe watti jantaade ɗi ka tummbondire. Woɓɓe weltoo, woɓɓe seytina ko tawi kon ko sonnaajo.

Ɓay Timmbo humpitike fii maɓɓe ɓe nelanaa.

Ɓe seenii, ɓe jantii e tawnde Cernoɓe Fuuta buy. Mi suuta seeɗa e ɗin gimɗi:

"Majjaaɗo Alla gaynaali

Gaynaali mayɗo tuubaali

Nimsaali mayɗo yeddaali

Feewaali mayɗo janngaali...

Koltu maraangu surraali

Ñamri maraandi harnaali

Janngi rewaali hittaali..."

Natal hakkille tafaaɗe

Cernooɓe Fuuta ɓen holli, fii kala ko sonnaajo, gimɗi ɗin no yuɓɓii; etoodi ndin no yottii (teppe jeetati); joopoode den no yergi; faandaare nden no jeyaa e ɓamtal diina, e needi.

Fuuta newnani Sonna Raamatullaahi yuɓɓugol jantoo e mbatuuji ɗin fow.

Ɓe heɓi polgal e nantal innde, e nder diiwe Fuuta ɗen jeenay non. Duɗe mawɗe buy watti yewtugol fii maɓɓe. karammbol maɓɓe jiwɗi e nder koɗooli Fuuta.

Ko non yaari haa ñannde goo ɓe wattani yiila e ko sonnaaɓe ɓen piyetee kon, ɓe yuɓɓi gimɗol fii annditangol caɗeele ɗe ɓe deƴƴidi ɗen e mum, ɓe maaki ka gimɗol:

"On piyuɗo sonnaajo gaynaali.

Hay si eti aljanna o naataali..."

Ɓay ngol gimɗol lollii e nder Fuuta, Cernooɓe ɓen fotti ka Almaami on. Sonna Raamatullaahi nelanaa Timmbo, ɓe seenii; laamu ngun lanndii yo karammbol maɓɓe suƴe (hara hannde kadi ɓe winndataa), yo gimɗi maɓɓe sunne toŋee e ley duule Fuuta ɗen fow. Ɓe wattanaa ɗon wonndema si ɓe winnditii, ɓe senndayɓe e Fuuta, fuɗɗori ngennda maɓɓe e jawle maɓɓe. Ɓe sentii Telikoo hiɓe mbojja, kono ɓe aadii ɓe dartoto sabu ko bee ɓe winnda. Ɓe yuɓɓi gimɗol no innee :

" Hay huunde laamu gaynaali "

Timmbo nelti: << awa an kadi gaynaali jokkii ma ». Ɓe senndaa e gennda maɓɓe e hoore doole, jawle (na'i e dammi) ɓe jattaa. Fuuta no didori wi'aa hita hay e gooto huuwondir e maɓɓe. Ɓe wakkilii, ɓe wuuri feereɓe, haa nawnaare no wi'ee lappu ɓale, no tuumaa, naati e hoɗo ngon, yimɓe fow dogi, kamɓe tawi alaa ka ɓe fattoyoo, ɓe faatii e nder ɗum (yo Alla hinno ɓe yaafoo).

kuɗol; Mo Kuletee

Yoga e gimɗi maɓɓe no tawee e webFuuta/Alfâ Ibrâhîm Sow/La Femme.