Fuuta Jaloo, «loonde ndiyan hirnaange Afrik» no eh saɗteende

Hakkunde 26 lewru 5ɓuru haa 2 lewru 6ɓuru 2024, ngoomu hawtitugu fedde FAO, PAM e CEDEAO waawii ndaarude, eh nder njillu ,  no leydi Fuuta Jaloo ndin fewndori. Hino tabintina, ko Fuuta Jaloo woni "loonde ndiyam hirnaange Afrik ». Ko eh ndii leydi (ngal laral) woni ko maayooji hirnaange Afrik tuɗi. Ko ɗum waɗi sabu noddirgol ndee nokkuure « loonde ndiyam hirnaange Afrik ».

Sabu waylo waylo weeyo e battane golleeji yimɓe ɓen, yoorere yaawde leydi e ŋakkere ngalu mum no heɓude Fuuta Jaloo eh nder ɗii duuɓi sakkitiiɗi ɗii. Sabu ɗum, Robert Gouantoueu Guei, ardiiɗo fedde FAO hirnaange Afrik, waɗi noddaadu fii yo imme reene leydi Fuuta Jaloo.

Fuuta Jaloo, ko eh nder leydi Gine ɓura taweede.  Ndii leydi no anndira e no maanditora heewugol mayrii marugol ɓulli, e canɗi e maayooji adduɗi ndiyam eh leyɗe 9 hirnaange Afrik : Benin, Gammbi, Gine Bisaawo, Mali, Moritani, Niijeer, Naynjiriya , Senegaal e Siyeraa Leyoon. « Nafoore hirnaange Afrik eh hisnugol leydi Fuuta Jaloo (LFJ) no weeɓi faamude ». Doktoor Robert Gouantoueu Guei tentini ko Fuuta Jaloo woni « loonde ndiyam hirnaange Afrik».

Ɓulli ndiyam fii Hirnaange Afirik

Ko waɗi non, canɗi (ɓulli) 1 165 no eh nder Fuuta Jallo. Ko eh ndee nokkuure maayooji 7 saakitii ɗi eh nder hirnaange Afrik woni ko fuɗɗi, wano: Gambiwol, Nijeerwol, Senegaaliwol, Kunkurewol, kogonwol, kolibawol.

Kadi, ko Fuuta Jaloo ɓurata addude ndiyam wonɗam ka nder leydi ɗam eh ngal diiwal hirnaange Afrik. Ko huunde himmunde fii yo yimɓe ɓen heɓu ndiyam ko gollitira ka galleeji e ka ndemal.

Fuuta Jaloo ko nokku heewuɗo nguurndam sertuɗi,  fotuɗi reeneede e hisneede, sabu ko ɗon woni nokku mo legɗe e daabaaji keewɗi woni, tawi goɗɗi eh majji no tanƴinaa ala si wonaa eh ndee nokkuure.

Kono ɗii duuɓi sakkitii ɗi ɗoo, ngalu e alɗere leydi ndee nokkuure no bonnde no yaawiri. Hino tuuma, ko mbayliigaaji weeyo e golleeji yimɓe ɓen, wano soppugol legɗe nden ka laddeeji e ka wonndiiji fii ko huutoree, woni bonnude no yaawiri wuurugol leydi ndee nokkuure.

Ngal jurngal waɗaangal eh nder Fuuta Jaloo,  hakkunde 26 lewru 5ɓuru haa 2 lewru 6ɓuru 2024, « addanii en ɓeydaare faamugol kulhuli(Tanaaji) ɗi habbi ɗen ɗin, e teentinaare ƴettugol pehe fii hisnude ndee nokkuure », e wiyde Doktoor Gouantoueu Guei, eh jaayɗe.

Faandaare ngal jurngal ko semmbingol tintinal nafoore e ballal fii no joggitora no moƴƴiri ngaluuji ndiyam eh nder Fuuta Jaloo.

Bonne ɗen no tiiɗi!

Eh nder ɗii duuɓi capanɗe yawtuɗi ɗii, golle yimɓe e batte mbayliigu weeyo no:

• Ɗuytude ndiyam ɗam e keewal nguurndam ɗam eh nder Fuuta Jaloo e takko ndee nokkuure;

• Yornude leydi ndin, waylita e ɗuyta nguure, ngalu e nafoore ko woni eh Fuuta Jaloo kon,

Hollitooji ŋakkere leydi ndin no njeyaa eh :

1. Ɗuytagol buruure hecciɗunde e yaawugol yoorude leydi ndin;

2. Waylagol sifaaji leydi ndin, e ɗuytagol puɗi ɗin e wuurugol ko aawaa kon;

3. Ɗuytagol nooneeji legɗe ɗen e kulle ɗen ka buruure, ka canɗi e ka maayooji

4. Ɓeeɓugol canɗi ndin e ɗuytagol ɓulli ɗin

Ko leydi ndin woni eh yoorunde kon no yi’oo ko feeñi. Alhaali on no hulɓinii, battane mum ɗen no waawi wonnde bonne tiiɗuɗe e kaanuɗe. Ko ɗum holliti ardiiɗo FAO hirnaange Afrik.

Battane bonne ɗen

Si tawii golle tiiɗɗe waɗaaka fii dartingol ko woni waɗude sabu leydi ndin yoora kon eh nder duuɓi sappo arooji, canɗi ɗin e ndiyam no waawi yoorude, ɗum non no waawi wonnde musiiba tiiɗuɗo. Nde tawnde non, ndee nokkuure ko fii leyɗe heewuɗe hirnaange Afrik. Ɗum no waawi addude eggugol yimɓe ɓen, e waɗude hawre e luural hakkunde renndooji ɗin.

No njeyaa eh battane goo wonande yimɓe ɓen : addugol heege. Nde tawnde, ndemal no huutoroo 70% ndiyam. Ko wano non kadi wonande gollorɗe ɗen, semmbe ɗen e cellal ngal. Hiɗen waawi seeditaade satteende tiiɗunde.

Benii yimɓe fof waɗa hakkillaaji mum eh ɗum ɗoo.

Eɓɓannde golle waɗeteeɗe

«Hiɗen yiɗi mooɓondiral mawngal hawtitugal FAO, PAM, CEDEAO, Fedde Ngenndiije Dentuɗe (ONU/UN) e leyɗe jeyaaɗe hen fii hisnugol ndee nokkuure », e wiyde Gouantoueu Guei.

«Eh anndude oo alhaali, Gine no darii fii reenugol ndee nokkuure » o wasiyii, ɓaawo ɗum, o noddi leyɗe goo kadi yo tammbito oo alhaali fii no ndee nokkuure Fuuta Jaloo wuurira ».

Golle arane waɗeteeɗe ɗen no yowitii eh toɓɓe tati mawɗe:

1- Aranal ngal no yowitii eh : Dental Faggudu Dawlaaji hirnaange Afrik ( DFDHA /CEDEAO/ ECOWAS). Ko ndee fedde woni ko halfinaa golle fii reenugol nokku Fuuta Jaloo.  Ndee fedde waɗi hay joɗnde yeewtere, ñalɗe 10 haa 13 lewru 9buru 2024, to Konakri, fii udditugol e tabitingol huutorɗi eɓɓooje ƴettaaɗe fii hiwugol nokku Fuuta Jaloo (PRAI-MFD), eɓɓooje yuɓɓaaɗe ka Goomu Faggudu Dawlaaji Hirnaange Afrik (CEDEAO), wonndude eh laamu Gine ngun e leyɗe diiwal Hirnaange Afrik goo. Tiitoonde joɗnde waɗaade nden ko: «alhaali e caɗeele fii reenugol nokku Fuuta Jaloo baawo nde Porogaraam on jonnita DFDHA/CEDEAO ».

2- Ɗimmal ngal no yowitii eh: golle Hoolaaɗo kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe (FND/ONU/UN) fii ɓamtaare eh nder Sahel. Ndee fedde ɗoo, ko fii yo alhaali nokkuure Fuuta Jaloo ɓeyde humpiteede Fedde Ngenndiije Dentuɗe (FND / ONU). Ndee eɓɓaande no foti addande FND (ONU/ UN) e DFDHA (CEDEAO) gollidal e ƴettital pehe fii hisnugol « loonde ndiyam » hirnaange Afrik.

3- Tammal ngal no yowitii eh : golle karallaagal e jawdi ɗi FAO e PAM waɗata, fii mooftude gollorɗe FND (ONU/UN)  goo e dokke mawɗe goo fii  ƴellitugol eɓɓooje ɗen e jawle mum ɗen.