Kɗl : Alfaa A. Ɓuriyaa Jallo

Leydi aarabeeɓe ɓen hino ñiiɓi heede ka ñaamo-mutirde kontinan aasii on. ɗun non ko suriire mawnde, lelnoodi mayre hino yoottii hella nayaɓal lelnoodi Erop.

Maaje hino hunnditi nde ɓanŋeeji tati :

1. ka fuɗnaange, golf-aarabeyankowol ngol, 

2. ka mutirde, maayo boɗewo ngon 

3. ka ñaamo, Maayo-lamɗan enndiyakewol ngnol,  .

Amma non ka nano hinde kernidi e jeereende Shaami nden, hari aarabeeɓe ɓen hino noddiraynoo nde, Suuriire aarabeeɓe ɓen, jografiyankooɓe ɓen noddira nde nanndolla-suriire.

Leydi aarabeeɓe ɓen ko jeereende yaajunde fota (Saharaa), ɓeeli  hino e mayre, e leyɗe heccuɗuɗe wano Yaman.

Leydi aaraɓeeɓe ɓen hino feccii e ɗee diiwe arooje ɗoo:

1. Hijaazu:  ɗun ko nokkuuli ɓadiiɗi ɗin maayo boɗeewo ngon

2. Najidi: ɗun ko nokkuure wonnde nden ka tummbo leydi aarabeeɓe ɓen, nden nokkuur towtunde woɗɗitiinde mayo ngon.

No’e ca’e ɓurɗe lollude e ngal diiwal: saare Riyaad nden, laamorde Aarabi Sa’uudii e maande men   ɗoo.

3.  Yaman: ɗun ko leydi heccuɗundi wooɗundi, wontirndi ka ñaamo-hirnaage leydi aarabeeɓe ɓen, ko ngal diiwalɗoo ɓuri hecciɗude e Suuriire aarabeeɓe ɓen , ko kanngal ɓurunoo alɗude , e ko kanngal kadi ɓuri tiiɗude toɓo. No’e ca’e ɓurɗe lollude e maggal, Saare San’aa’a.

4.  Hadramawt: ko nokkuure wonnde nden ka ñaamo Suuriire aarabeeɓe ɓen, hinde ƴellitii e maayo-lamɗan enndiyankowol ngol.

5.  Umaan: ko nokkuure wontirde nden ka ñaamo funnaangeSuuriire nden.

6. Bahrayni: ko nokkuure fontiinde e sera Golf aarabeyankowol ngol, binnde diiwal Umaan ngal.